Kulkia
Kerta toisensa jälkeen
sade raiskaa maan.
Hakkaa jäisillä pisaroillaan
elämän pois.
Huokauksillaan peittää
maa tuskaansa.
Kerta toisensa jälkeen
hukuttautuu kyyneliin.
Rauhaa löytämättä
kulkia maan.
Taivaltaa halki raiskatun maan,
kyynelillä hukutetun.
Kutsu
Tuuli tuo kutsun.
Käskeen minun hyvästellä.
Lupaa kuivata kyynellesi
Puhaltaa purjeisiisi tuulen.
Aurinko tuo kutsun
käskee minun kertoa.
Lupaa hymyillä sinulle,
paistaa läpi myrskypilven.
Kuu tuo kutsun.
Käskee minun nukkua.
Lupaa valaista polkuasi.
Synkkien aikojen läpi.
Maa tuo kutsun,
käskee minun luopua.
Lupaa pitää minusta huolta.
Läpi vuosi tuhanten.
Taivaspaikalle
Sitä mietin.
Paljonko olen velkaa
Taivaspaikasta sydämessäsi.
Olenko velkaa sydämeni
Vai koko elämäni.
Tahdotko palkkioksi
ikuisuuden
Haluatko itsellesi
täydellisyyden
Vai huolitko minut
tällaisena kuin olen
Taivaspaikalle
sydämeesi
Mytomaani
Olisitko siinä,
jos tietäisit
kuinka monimutkainen olen.
Luottaisitko minuun,
jos saisin mahdollisuuden
hukuttaa sinut valheisiin.
Uskoisitko minuun,
jos menettäisin
uskoni ihmisiin.
Tahtoisitko minut
jos olisinkin
masokisti.
Huolisitko minut
jos varjoni
söisi luontoni.
Luottaisitko
mytomaaniin
Katkeruus
Kun selkäsi käännät
se eniten sattuu.
Puukko läpi selän
läpi sydämeen
Tuskan keskukseen.
Kun kuolema kävisi
Kylässä naapurissa,
hiljaa ja kutsumatta.
Istuu pöytään,
lupaa kysymättä.
Se sattuu kun satuttaa.
Se ei tapa,
mutta halvaannuttaa.
Kuin paras myrkky
Se myrkyttää mielesi.
Katkeruus
Herraksi Helvetin
Menneisyys oli lauluni
Lauluni oli menneisyys.
Tulevaisuus hautasi lauluni
Hukutti sen huomiseen.
Itkin tuskaani maailmaan
Etsin turvaani taivaalta.
Eksytin Taivaan
Johdatin Helvetin.
Valtiaaksi Kaaoksen
Herraksi Mieleni
Orjuutin tahtoni
Pakotin kohtaloni
Löysin vapahduksen
Löysin Helvetin
Tunteettomuutesi tuska
Juoksetko aavalla kilpaa tuulen kanssa
tavoitatko kuun
auringon
Tapaatko itsesi avaruuden laidalla
muistatko ystäväsi
rakkaasi
Tavoitatko tulevaisuutesi pimeydestä
tunnetko valon
hymyn
Tunnetko muistojen meren aallot
muistatko myrskyt
tyynet
Löydätkö totuuden maailmalta
uskotko totuuden
tiedon
Tyydytkö menneisyytesi arpiin
tahdotko mahdollisuuden
tilaisuuden
Olisitko tahtonut ymmärtää
hyväksyä tunteesi
kaipauksesi
Olisitko koskaan uskonut
lähtösi satuttavan
rikkovan
Olisitko koskaan hyväksynyt
katkeria kyyneliä
menetystä.
-----------------------------------------
Tällaista se on. 31.05 maailma vain tuntui ahdistavalta ja se täytyi sitten kirjoittaa.
Minun aikani
Tunnetko tuskan
rikkinäisen, kiihkeän tuskan
Tunnetko kaipaukseni
kuuletko kuoleman kutsun
Tunnetko polttavat kyyneleet
menetyksen tuoksun
Tunnetko tunteiden sekasotkun
kaaoksen valtiaat
Tunnetko menneisyyden haamut
muistojen kultaamat
Tunnetko kivun mielessäsi
sydämesi kammioissa
Tunnetko mieleni mustuuden
sieluni kivuliaan tyhjyyden
Tunnetko ymmärryksen saavuttavan
voitko ymmärtää
Tunnetko ystäväni
on minun aikani lähteä.
--------------------------------------
Tämäkin on 31.5.2009 kirjoitettua tuotantoa.